10.7.2013

Juhannustaikaa

 Pellervoa hieman huoletti kun isäntä oli niin kovin kaukana...

Luvassa maailman myöhäisin juhannuspostaus! Ei kai kukaan jaksa lukea jokaisen bloggarin juhannusmeiningeistä samaan rytäkkään, vaan on ihan hyvä että joku on Maija Myöhäinen? Eikö? ;) No, miulla on lisäperusteluja päivityksen kummalliselle ajankohdalle, vähän tuonnempana.

Juhannusviikolla reissattiin Etelä-Savoon. Velmulle nousi rokotuksesta aiheutunut kuume matkalla, mutta parin sairastamispäivän jälkeen päästiin lähtemään aikaseen mökkijuhannuksen viettoon aivan aikataulussa, keskiviikkona. Automatkalla mökille yritin pitää ajatukseni kaikkialla muualla kuin vatsanpohjassa vellovassa matkapahoinvoinnin poikasessa, ja hämmästelinkin sitä, miten en ole ollut mökillä juhannuksena sitten kesän 2007. Siis kuusi vuotta sitten. Huh. 

Ei sillä, hienoja tapoja keskikesän juhlinnalle on siinä välissäkin ollut! Vuonna 2008 olin ystäväni kanssa huikealla Bon Jovin keikalla Tanskan Randersissa. Vuotta myöhemmin tein pitkiä työvuoroja Linnanmäellä ja kaikki vapaahetket pussailin Turoa, jonka kanssa olin muutamaa hetkeä aiemmin alkanut seurustella. Juhannus 2010 vietettiin ystävien kesken uudessa kodissamme. Häämatkamme osui myös juhannuksen 2011 kohdalle, ja silloin majapaikkamme oli kuvankauniissa Bathissa, Englannissa. Viime vuonna velmuilimme nippanappa kolmikuisen tyttäremme kanssa kotosalla, Turo taisi tehdä jokusen työvuoronkin. 

Viime vuodestakin asiat tuntuivat taas muuttuneen monella tapaa. Juhannustaika tuntui tänä kesänä vahvimpana niissä riemun täyttämissä hetkissä, kun Velmu kipusi vaatteet päällä kahluualtaaseen läiskyttelemään, kun Pellervo pyöri vapaudesta huumaantuneena mustikkamättäissä, kun Turon kanssa pohdittiin miten juhannus on vähän kuin uudenvuodenaatto meidän parisuhteessamme. Keskikesän juhla ei ole koskaan ollut miulle henkilökohtaisesti mitenkään äärettömän rakas, mutta näemmä sen ympärille on kuitenkin nivoutunut monta hienoa juttua ja kokemusta elämässäni, elämässämme. 

Ja nyt sen voinee jo täälläkin paljastaa, että matkapahoinvointini saattoi olla jotain muutakin pahoinvointia, ja että ennen ensi juhannusta maailma muuttuu taas, kun meidän hullunkurinen perheemme täydentyy ihkauudella jäsenellä! :')


Pikkuinen Ruu,
estimated arrival time 18.1.2014.

4 kommenttia:

  1. Ihanaa! Onko noloa myöntää, että rupesin vähän itkemään kun näin tuon ultrakuvan? Ihan mahdottoman paljon onnea <3 Toivotan ihanaa ja onnen täyteistä raskautta ja odotan innolla siun raskauden seuraamista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi sua :D Hyvähän se on itkeä jos itkettää, ja iloisista asioista vielä erityisesti! :) Kiitos paljon <3

      Poista
  2. Voi että, oikein paljon onnea! :))

    VastaaPoista

Kommentit otetaan ilolla vastaan. :)