27.11.2013

On mennyt syys

Syyskuu.

Lokakuu.

Marraskuu.

Kolmen kuukauden hiljaiselon jälkeen on kenties korkea aika puhallella pölyjä blogiparasta. Tuumailin jonkun aikaa mahtaako miun aikani ja innostukseni riittää blogin kirjoittamiseen kahden alle kaksivuotiaan äitinä, jos yksi intoa puhkuva taapero ja alati kasvava vauvamaha vievät energiani näin totaalisesti. On ollut ihan itsestäänselvää, että vähimmälle huomiolle jää nämä vain miua varten olemassa olevat jutut. Silti toivon, että joku jaksaa vielä lukea höpinöitäni ja katsella laadultaan kovin vaihtelevia puhelinkuvia. Uudesta kamerasta haaveilen kovasti, mutta budjetti ei vaan anna periksi. Pitäisiköhän vaan purra hammasta ja kunnostautua pokkarikuvaajana, vaikka puhelin onkin tuhannesti helpompi kaivaa taskusta esiin?

Kirjoitan raskauskuulumiset omaan postaukseensa, ja muuten elo onkin ollut tasaisen epätasaista, kuten pikkulapsiperheessä kuuluukin. Tämän vuoden ansiosta Velmun sairastamien tautien listalta voi jo vetää yli sekä vauva- että enterorokon. Jälkimmäisestä koko perhe sai oikein kunnolla osansa kun minä ja Turokin makasimme reilun viikon taudin näivettäminä pedissä, yhteensä perheemme sairasti 3,5 lokakuun reilusta neljästä viikosta. Hrr. Kammottava tauti, suosittelen välttelemään kaikin keinoin jos vaan mahdollista! 

Joulukuussa etsin varmaan bloginkin kautta kadoksissa olevaa joulumieltäni, ja ihmettelen, miten vuoden viimeisiin viikkoihin on voitu päästä näin nopeasti. Yleensä meidän kodissa raikaa joululaulut lokakuun loppupuolelta saakka, ja nyt minä, melkoinen tonttu itsekin, olen ihan puulla päähän lyöty siitä, että sunnuntaina vietetään ensimmäistä adventtia ja aatto häämöttää jo ihan nurkan takana. On nämä tilanteet ennenkin käännetty iloksi ja voitoksi, toivottavasti tälläkin kertaa. :)

Suloisia viimeisiä syyspäiviä teille, ja tuokoon joulukuu pian sen ihan oikean talven mukanaan. <3

4 kommenttia:

  1. Mä ainakin jaksan lukea! (Joulumieli on täälläkin vähän hukassa. Meillä ei ole vieläkään jouluvaloja ikkunassa, vaikka yleensä olen mokomia viritellyt heti isänpäivän jälkeen, ja joululaulujakaan ei ole soiteltu. Plääh.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee <3

      Mä olen joitakin valoja saanut laiteltua, mutta jotenkin tämä kaikki muu häsellys ja Ruun tuloon valmistautuminen vie nyt kaiken ajan ja aivokapasiteetin. Normaalille joulufiilistelylle ei oikein tunnu löytyvän aikaa. :/ Täytyy järjestää sitä siis!

      Poista
  2. Miä ainakin luen mielelläni! Ja pidempienkin taukojen jälkeen :) Eipä tuo miunkaan blogin päivitys ole kovin ahkeraa ollut :D Ja joulufiilistä ei täälläkään ole. Joulukortit on tekemättä ja lahjat hankkimatta. Kynttilöitä kaivoin kaapista pari viikkoa sitten. Joulukuusta meille ei varmaan tänä vuonna tulekaan Pähkinän takia. Kunhan tulisi sitä lunta niin olisin erittäin iloinen ja varmasti se joulufiiliskin löytyisi eri tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenhän nämä jutut menee ihan tällaisissa puuskissa aina eri vuosina, tai ainakin tuntuu siltä! Joskus kaikki on ihan innoissaan joulusta jo joskus lokakuussa, ja sitten joskus se on vaan niiiiin tahmeaa eikä meinaa millään saada joulufiilistä päälle. Onhan nyt ollut tosi nättejä pakkaspäiviä kuitenkin, ainakin täällä, mutta ehkä nekään ei vaan tunnu sellaisilta joulukuun jutuilta sitten.

      Poista

Kommentit otetaan ilolla vastaan. :)