Ain't nobody left but us these days

( Kuva: Weheartit.com )

Parhaita henkireikiä miun arkeeni on aina tuonut yksi ylitse muiden, musiikki. Erityisesti livemusiikki tarjoaa jotain sellaista ainutlaatuista, jota ei vaan saa mistään muualta. Kun biisi nappaa mukaansa ja olet yhtä sen ihmismassan ja valtaisan energian kanssa... Siinä ei ole tilaa karkaileville ajatuksille ja huomisesta huolehtimiselle. On vain se hetki.

Ei ole liioiteltua sanoa, että musiikki on tuonut mun elämääni paljon upeita asioita. Muun muassa parhaita ystäviäni en tuntisi todennäköisesti lainkaan ilman lempibändiäni, ja se on paljon se! Viikon päästä sunnuntaina lähdetään taas kahden vuoden tauon jälkeen yhdessä keikalle rehaamaan, ja jo pelkkä ajatus nostaa hymyn korviin saakka. Parasta parasta parasta! 

Vaikka jengimme on erinäisistä syistä vähän kutistunut, ja yksi bändin jäsenkin jättäytynyt toistaiseksi kiertueeta, niin... No, mua helpotti kovasti nämä Tove Janssonin sanat: "On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi." 

Ensi sunnuntaista tulee mieletön, ikimuistoinen ilta, jolloin hymyillään muistoille, nostetaan vaikka malja tai kaksi menneille, tunnetaan tulevaisuus jo nurkan takana, pikkumurusena jo läsnäkin... Mutta ennen kaikkea heittäydytään täysillä niihin tunteihin maailman parhaan bändin kanssa. Mä taidan ottaa pienen varaslähdön jo nyt, ja fiilistellä Velmun päiväuniajan näitä keikkoja, jotka osaan alusta loppuun niin hyvin. ;) Ei ole se sisäinen fanityttö tainnut mihinkään kadota äitiydenkään myötä, ja hyvä niin!