Onnellista

Armoton kevätväsymys on vienyt tätä naista mennessään, ja kaikki asiat on hoidettu joko reilusti myöhässä tai korkeintaan ihan viime tingassa. Onpahan kuitenkin hoidettu, sanon ma. Toukokuussa voisin yrittää ottaa vähän kevyemmin ja keskittyä taas myös omaan napaani. Osaltaan tuon tavoitteen onnistumisesta pitää huolen ei vain yksi, vaan kaksi minuun kohdistuvaa juhlapäivää: ensi viikolla häämöttävä äitienpäivä, toinen laatuaan, sekä toukokuun korkkaava vappupäivä, syntymäpäiväni.

Jonkinlainen merkkipaalu siis tulee huomenna saavutettua, neljäsosa sadasta vuodesta. Vaan eipä tunnu missään, tuo Velmu Velmulainen muistuttaa miua joka päivä siitä, että olen ehtinyt saada jo paljonkin aikaiseksi näiden vuosieni aikana. :) 

Vietämme vappuaattoa tänään kotosalla ihan rauhallisissa tunnelmissa. Pellervo rötvää selällään lempinurkassaan, ja Velmu on vedellyt sikeitä jo melkein tunnin. Saunavuoroani odotellessa ajattelin listata blogiin muutaman asian, jotka tekevät miut onnellisiksi nyt, kun olen viimeistä iltaa 24-vuotias.

- Lähdin mukaan Ipanaisen Sinulle on postia 2013 -yllätyspakettikierrokselle. Oma ensimmäinen pakettini saapui tuossa hetki sitten, ja olen niin fiiliksissä siitä! Postaus on tulossa tarkemmin, kunhan saan Turon projektiin mukaan. ;) Rrrakastan minkä tahansa kivan postin saamista, ja yllätyksiä vielä aivan erityisesti!

- Turo ja Turon ihanat, omituiset kaverit. Kolmesta kaveristaan on tullut miullekin erityisen läheisiä tässä kuluneiden neljän vuoden aikana, ja olen siitä niin iloinen. Tälläkin hetkellä tuo yksi Ässä on meidän kanssa viettämässä tylsää kotivappua, ihan intsinä pelaamassa kanssamme lautapelejä ja syömässä miun, vappuprinsessan, toiveruokaa - pinaattikeittoa ja grahamlihapiirakoita. :D

- Omat ihanat ystäväni, joista jokunen on jo ilmoittanut tulevansa huomenna synttärikahville. Arvostan! Rakastan myös sitä, että tämä ystävä on palaamassa loppuviikosta Suomeen.

- Velmu, yllättävää kyllä. Tänään on taas ollut jotenkin todella käsittämätöntä, että tuo pieni ihmeellinen ihminen on oikeasti meidän, meidän kasvatettavaksemme annettu. Mustikkasilmäinen pieni hymysuu, joka on kävellyt kuukauden päivät ja puhua pölpöttää kiihtyvällä tahdilla. Sanoista on bongattu uusina anna, kato ja titityy. Pellervo on pähpähpäh (= läähätysääni), Turo tsi eli isi, ja minä useimmiten äithi. Ostin meille mätsäävät Papun rusettipipot, ja ne päässä kulkiessamme olemmekin saaneet aika paljon hymyjä ja ihastelevia kommentteja vastaantulijoilta. Velmua miua enemmän, mutta kuitenkin. ;)

- Söin tänään elämäni ensimmäisen Pop-Tartsin! En tykännyt! Yhtään!

- Se fakta, että nyt pääsen pitkästä aikaa ihan yksikseni saunomaan. Saunakaveriksi taidan napata yhden oluen, ja sitten on tämän vapun hurjastelut suoritettu. Iloista vappua kaikille teille, missä ikinä olettekaan, mitä ikinä teettekään. :)